EPV Energian ensimmäinen teollisen mittakaavan aurinkovoimapuisto rakentuu parhaillaan Lapuan Heininevalle. Loppuvuonna 2025 valmistuvaan puistoon asennetaan noin 123 000 paneelia, ja puiston koko on noin 120 hehtaaria. Näin ollen Heininevan puisto tulee olemaan yksi Suomen suurimmista, ja samalla ensimmäinen entiselle turvetuotantoalueelle rakennettu aurinkovoimapuisto.
Aurinkovoimapuiston kokoluokka on mittava, mikä on edellyttänyt jo ennen rakennustöiden alkamista huomattavan määrän suunnittelu- ja selvitystyötä. Olennaisena osa-alueena valmistelussa on otettu huomioon vastuullisuuskysymykset hankkeen eri vaiheissa ja näiden toteutuminen käytännön tasolla saakka. Vastuullisuusasiat on huomioitu esimerkiksi toimitusketjujen seurannassa, työturvallisuudessa sekä lupa- ja ympäristöasioiden hoitamisessa.
Komponenttien toimitusketjuja seurataan tarkasti
Heininevan aurinkovoimapuistoon asennettavat paneelit sekä näiden telineet valmistetaan Kiinassa. Kiina on tällä hetkellä johtava maa aurinkovoimateknologiassa, eikä vastaavan mittaluokan tuotantoa löydy muualta maailmassa.
EPV on seurannut toimitusketjujen laatua ja jäljitettävyyttä ulkopuolisen konsultin avulla. EPV Aurinkovoiman toimitusjohtaja Ari Soininen kertoo, että EPV:n palkkaamat paikalliset konsultit ovat käyneet Heininevan paneeleita ja telineitä valmistavalla tehtaalla ensimmäisen kerran paneelitoimittajan valinnan yhteydessä.
Konsulttityöstä on vastannut Sinovoltaics, joka on aurinkovoima-alan kansainvälisesti johtava todennustoimija.
– Konsultit laativat ESG-raportin tehtaaseen tutustumisen jälkeen. Raporttiin kirjattiin tällöin muun muassa siitä, millaisia asioita paneelitoimittajan oli parannettava tuotantoprosesseissaan ennen tuotannon aloittamista. Lisäksi tehtaassa on tutkittu laaja-alaisesti esimerkiksi ympäristö- ja turvallisuusasioita, Soininen sanoo.
Raportointityötä ja säännöllisiä tarkastuksia on jatkettu myös tuotannon aloittamisen jälkeen. Tuotannon seurannassa on kiinnitetty erityistä huomiota paneeleissa käytettävien raaka-aineiden laatuun ja alkuperään. Jäljityksen avulla pyritään saamaan selville esimerkiksi se, mistä päin Kiinaa paneeleissa käytettävät raaka-aineet ovat peräisin. Raaka-aineiden alkuperä todennetaan dokumentaation avulla.
Soinisen mukaan raportointityön ja seurannan tarkoituksena on varmistaa, että EPV:n edellyttämät vastuullisuusvaatimukset toteutuvat tuotannossa ja toimitusketjuissa sopimusten mukaisesti.
– Laadittuihin sopimuksiin on kirjattu, ettei raaka-aineita tai muita komponentteja saa saapua tietyiltä maantieteellisiltä alueilta. Mikäli jäljitettävyyden osalta ilmenee puutteita tai epäkohtia, hylkäämme tällöin kyseisen toimituserän, Soininen mainitsee.
Työturvallisuuteen kiinnitetty huomiota
Heininevan puistoalue on poikkeuksellisen laaja kokonaisuus, joka edellyttää erityistä rakennustöiden sekä liikkumisen organisointia. EPV Aurinkovoiman työmaapäällikkö Raimo Wegelius kertoo, että työmaalla toimimisesta on tehty jo ennen rakentamisen aloittamista laajat selvitykset.
– Ensimmäisinä vaiheina on ollut pelastussuunnitelman ja riskikartoituksen laatiminen. Näiden valmistuttua olemme myös järjestäneet palavereja pelastusviranomaisten kanssa. Rakennustöiden organisointia varten olemme ammentaneet hyviä toimintatapoja muista EPV:n tuotantomuodoista, esimerkiksi tuulivoimapuolelta, Wegelius taustoittaa.
Uudet työntekijät sekä vieraat käyvät ensin läpi työmaaperehdytyksen ennen alueelle pääsyä. Perehdytyksessä tutustutaan työmaan turvallisuusohjeisiin ja toimintatapoihin.
Wegelius kertoo, että ohjeiden ja toiminnan toteutumista seurataan puiston alueella viikoittain järjestettävillä työturvallisuuskierroksilla. Kierroksiin osallistuu urakoitsijan ja EPV:n edustajia.
– Työturvallisuuskierroksella käydään koko työmaa läpi, jonka jälkeen on palaveri tehdyistä havainnoista. Mikäli kierroksella on havaittu kriittisempiä havaintoja, niin nämä käydään läpi palaverissa kaikkien osapuolten kanssa. Pyrimme korjaamaan havaitut puutteet mahdollisimman nopealla aikataululla, Wegelius sanoo.
Merkittäviä paikallisia työllisyysvaikutuksia
Aurinkovoimapuiston rakentamisesta vastaa Suvic Oy:n tytäryhtiö Suvic Force, joka työllistää Heininevalla rakennus- ja asennusvaiheessa noin 120 työntekijää. Aurinkovoimahankkeella on huomattavia paikallisia työllistämisvaikutuksia, sillä työntekijät tulevat pääosin Lapua-Kauhava-Seinäjoki alueelta.
Valtaosa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Työntekijät edustavat noin kahtakymmentä eri kansallisuutta, eri sukupuolia sekä ikä- ja kieliryhmiä. Vaikka työntekijöiden tausta on hyvinkin monipuolinen, yhdistää heitä Suvicin HSEQ-päälliköiden Eetu Pajalan ja Matteus Markkon mukaan korkea työmotivaatio sekä halu oppia jatkuvasti uutta.
– Katsomme jokaiselle työntekijälle sopivia työtehtäviä niin fyysisen kapasiteetin kuin mielenkiinnon mukaan. Työmaalla järjestetään esihenkilöiden toimesta tehtäväkohtainen perehdytys ennen töiden aloittamista, ja olemme kentällä läsnä seuraamassa ja auttamassa työntekijöitä tarpeen mukaan, Markko kertoo.
Pajala ja Markko arvioivat, että noin 80–90 prosenttia ulkomaalaisista työntekijöistä puhuu englantia. Työohjeistuksissa onkin huolehdittu siitä, että kaikki materiaalit on käännetty englanniksi, jonka lisäksi ohjeissa on hyödynnetty työvaiheiden visualisointia kuvilla oppimisen helpottamiseksi. Englantia osaavat työntekijät kääntävät lopuksi ohjeet samaan kieliryhmään kuuluville, jotka puhuvat omaa äidinkieltään.
– Ohjeiden toteutuminen käytännön työssä on onnistunut erinomaisesti. Haluamme jakaa työntekijöille kiitosta muun muassa säännönmukaisesta suojavarusteiden käyttämisestä, mikä kertoo siitä, että työntekijät ovat todella sisäistäneet saamansa ohjeet, Markko sanoo.
Avointa dialogia painottava pohjoismainen työkulttuuri ei ole ollut monille työntekijöille ennestään tuttu. Pajala kertookin, että työntekijöille on alusta lähtien korostettu avoimen kommunikaation tärkeyttä työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä, ja että kaikki palaute otetaan ilomielin vastaan.
– Työturvallisuuden osalta olemme halunneet painottaa, että kaikista havainnoista on tärkeä kertoa ennaltaehkäisevästi, jotta voimme parantaa ohjeistuksia ja arjen toimintojamme entisestään. Avointa keskustelukulttuuria edistetään myös viikoittain työntekijöille järjestettävällä turvavartilla, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja jolloin työntekijät voivat myös tuoda ilmi työmaalla havaitsemiaan kehityskohteita, hän mainitsee.
Pajalan mukaan monet työntekijöistä ovat hankkeen myötä löytäneet aurinkovoima-alasta uuden suunnan työuralleen, ja yhteistyö Suvicin kanssa tuleekin heidän osaltaan todennäköisesti saamaan jatkoa myös tulevaisuudessa.
– Heininevan hankkeen ansiosta työntekijöistä on kasvanut meille todellisia aurinkovoimarakentamisen asiantuntijoita. Monet työntekijöistä ovat jo ilmaisseet halunsa jatkaa meillä rakennustöiden valmistumisen jälkeenkin, ja tiedustelleet milloin he pääsevät jatkamaan töitä seuraavien puistokohteiden parissa, taustoittaa Pajala.
Turvesuo muuntuu aurinkovoimapuistoksi
Heininevan alue on aikaisemmin ollut turvetuotannossa, ja se on palvellut EPV:n voimalaitoksia energiaturpeen tuotantoalueena yli 20 vuoden ajan. Aikaisemmin Heininevan alue ja sen turvetuotannon ympäristölupa ovat olleet EPV Aluevarannon hallussa.
Turvetuotanto päättyi Heininevalla elokuussa 2021, jonka jälkeen alue siirtyi kaksi vuotta kestäneeseen jälkihoitovaiheeseen. Jälkihoitovaiheessa aluetta siistittiin turvetuotannon rakenteista, sekä kuormitus- ja vesistötarkkailuja jatkettiin ympäristölupamääräysten mukaisesti. Turvetuotannon ympäristölupa ja siihen liittyvät velvoitteet päättyivät ympäristölupamääräysten ja ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla lokakuussa 2023.
– Turvetuotannon päättymisestä lähtien aluetta on alettu valmistelemaan ajatellen aurinkovoiman rakentamista. Joitakin vesienkäsittelyrakenteita on jätetty, joita pystytään hyödyntämään myös aurinkovoiman tarpeisiin, toteaa EPV:n aluekehityspäällikkö Menna Luhtala.
Rakennustöitä varten alueelle haettiin aluksi suunnittelutarveratkaisu, jonka jälkeen oli vuorossa rakennuslupien hakeminen Lapuan kaupungilta. ELY-keskukselle tehtiin ojitusilmoitus alueen kuivatusolosuhteiden muuttamisesta avo-ojista säätösalaojiksi, joiden avulla hallitaan alueelta lähtevän kuormituksen ohella myös hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi alueelle tuli hakea Aluehallintovirastosta vesilain mukaista lupaa johtuen potentiaalisesti happamista sulfaattimaista.
Heininevan hanke tukee puhdasta siirtymää
Luhtala kertoo turvetuotantoalueiden olevan tyypillisesti tasaisia, laajoja ja varjottomia kokonaisuuksia, jotka luovat otolliset olosuhteet aurinkovoiman tuotannolle. Näin ollen Heininevalla ei ole esimerkiksi jouduttu raivaamaan puustoa puiston tieltä.
EPV suunnittelee myös tulevien aurinkovoimapuistojensa rakentamista entisille turvetuotantosoille Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Meneillään olevasta Heininevan hankkeesta saadaan arvokasta tietoa ja kokemusta seuraaviin aurinkopuistoprojekteihin.
Luhtalan mukaan jo nyt voidaan todeta, että entisen turvetuotantoalueen uudelleenhyödyntäminen aurinkovoiman muodossa on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Hän sanoo EPV:n tekevän samalla merkittävää pioneerityötä aurinkovoiman rakentamisen saralla.
– Heinineva on ollut jo valmiiksi energiantuotannossa alue, jolla ei ole merkittäviä luontoarvoja tai ympäristölle merkittäviä riskejä. Näin ollen se on ollut otollinen aurinkovoimatuotannon perustamiselle. Heininevan aurinkovoimahanke tukee konkreettisesti siirtymää puhtaaseen ja uusiutuvaan energiantuotantoon.
Lisätietoja: Ari Soininen, EPV Aurinkovoiman toimitusjohtaja, +358 50 3862 523